Mitä psykoterapia on?

Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on työ- ja toimintakykyä rajoittavan mielenterveysongelman tai sen oireiden lievittyminen.

Psykoterapian yleisenä tavoitteena on kärsimyksen lievittyminen sekä kasvava itseymmärrys.

Psykoterapeutti on Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö. Psykoterapian yleisenä tavoitteena on kärsimyksen lievittyminen, itse- ja tunnesäätelyn kehittyminen sekä hyvinvointia lisäävän toimijuuden kasvaminen henkilökohtaisen elämän valintoissa ja sosiaalisissa suhteissa. Tämän tavoitteen täyttyessä myös työ- ja toimintakykyä rajoittava psyykkinen kärsimys yleensä lievittyy.

Psykoterapiasuhde on usein tiivis ja pitkäkestoinen työskentelysuhde, joka tarjoaa mahdollisuuden suhteissa elettyjen sisältöjen tarkasteluun. Esimerkiksi vaikeiden tai yli sieto- ja käsittelykyvyn menneiden kokemusten parissa työskennellessä, painotus on usein kokemusten aiheuttamien vaikutusten tutkimisessa ja asiakkaan toimintakyvyn kuntoutumisessa, kuitenkaan unohtamatta itse vaikeiden kokemusten ja niiden muuttamien merkitysten läpityöskentelyä.

Psykoterapian taustalla vaikuttaa monet eri tieteenalat, kuten humanistiset ja terveystieteet. Tarkastelunäkökulma ihmisyyteen on bio-psyko-sosiaalinen. Koska ympäristön yhteyttä hyvinvointiin ymmärretään nykyään paremmin, psykoterapiassa huomioidaan myös vastuullinen suhde yhteisöihin, luontoon ja muihin elollisiin olentoihin.

Kelan kuntoutuspsykoterapia

Psykoterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti, jolloin asiakas maksaa jokaisen käyntikerran kokonaan itse. Psykoterapiaan voi myös saada tietyin edellytyksin tukea esimerkiksi vakuutusyhtiötä tai Kelasta. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään 16-67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Kelan tuen saaminen psykoterapiaa varten edellyttää: "diagnosoitua, työ- tai opiskelukykyä uhkaavaa mielenterveyden häiriötilaa, jota on seurannut vähintään kolmen kuukauden tutkimus- ja hoitosuhde terapiatarpeen arviota sekä B-lausuntoa tai kuntoutussuunnitelmaa, joista käy perustellusti ilmi juuri psykoterapian tarpeellisuus". Psykoterapiaa edeltävä hoitosuhde toteutuu psykiatrilla, ja jatkuu hänen suositustensa mukaisesti. Lisätietoja Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta saat Kelan sivuilta kohdasta: Näin haet kuntoutuspsykoterapiaa

Auttaako psykoterapia?

Soveltuvan psykoterapiaviitekehyksen ohella tärkeää on, että psykoterapiasuhde on toimiva ja asiakas kokee psykoterapeutin työskentelytavan itselle sopivaksi. Psykoterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on tärkeä tekijä toimivassa terapiasuhteessa. Tutkimukset osoittavat, että psykoterapian tuloksellisuudessa eräs keskeisin tekijä on asiakkaan ja psykoterapeutin välisen vuorovaikutussuhteen laatu. Ammattitaitoinen psykoterapeutti tunnistaa myös osaamisensa rajat, viitekehyksensä soveltuvuuden asiakkaan tilaukseen nähden, ja ohjaa tarvittaessa asiakasta eteenpäin.

Lähteet:

Castonguay, L.G. & Beutler, L.E. (2006). Principles of therapeutic change that work. New York Oxford University Press.
Livesley, W.J. (2007). An integrated approach to the treatment of personality disorder. Journal of Mental Health, 16, 131-148.
Norcross, J.C. (Ed.). (2011). Psychotherapy relationships that work: Evidence-based responsiveness (2nd ed). New York: Oxford University Press.

Psykofyysinen psykoterapia on psykoterapeuttista työskentelyä ajatusten, tunteiden ja kehon järjestäytymisen kanssa

"Psykofyysinen psykoterapia on täydennyskoulutusta, joka keskittyy kehon ja mielen yhteyteen. Psykofyysisen psykoterapian syventävät opinnot käytyään, psykoterapeutti voi tarjota asiakkailleen keho-mieli-yhteyden huomioivaa psykoterapiaa"

Suomessa psykofyysiseen psykoterapiaan (tai kehopsykoterapiaan) voi perehtyä 4-vuotisessa ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Psykoterapeutti voi opiskella psykofyysistä psykoterapiaa, kehokeskeisin työskentelytavoin, oman psykoterapiaviitekehyksensä täydentämiseksi. Käytännönläheinen opiskelu tapahtuu säännöllisessä työnohjauksessa, kokemuksellisesti, terapeutin oma psykofyysinen psykoterapiaprosessi koulutukseen sisältyen. Koulutus ei johda Valviran myöntämiin ammattioikeuksiin, vaan se on täydennyskoulutusta jo psykoterapeutin ammattinimikkeen omaaville tai koulutuksen aikana psykoterapeutiksi valmistuville terveydenhuollon laillistetuille ammattihenkilöille.

Kehopsykoterapia tai psykofyysinen psykoterapia on erityisen toimiva ja kokonaisvaltainen työskentelyote, jolla voidaan lievittää esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireita. Sitä käytetään myös psykosomaattisten oireiden lieventämiseen sekä syventämään ja täydentämään keskusteluhoidon aikaista psykoterapiatyöskentelyä. Kehopsykoterapia tukee psykoterapeuttista työskentelyä kohti asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se auttaa ymmärtämään, miten keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja miten tämä yhteys vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin, kehon järjestäytymiseen ja kokonaisvaltaisesti kokemuksiimme. Kehopsykoterapeuttinen työskentely voi lievittää niin psyykkisiä oireita kuin myös kehollistunutta kärsimystä, kuten esimerkiksi kroonista kipua tai univaikeuksia. Kehopsykoterapia on työskentelyä, joka lisää kehotietoisuutta. Kehopsykoterapian avulla voi tulla tietoisemmaksi siitä, kuinka valita tarkoituksenmukaisimmat, vastuullisemmat ja kestävämmät tavat olla suhteessa itseen ja ympäröivään todellisuuteen.

Kehokeskeisyys voi olla olla suhtautumistapa kohtaamistyöhön

"Kehopsykoterapia keskittyy kehon ja mielen yhteyteen ja näkee ihmisen osana laajempaa kokonaisuutta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omasta kehosta ja sen järjestäytymisestä sekä yhteydestä tunteisiin ja ajatuksiin. Työskentelyn aikana tutkitaan, miten ruumiillisuus merkityksellistää kokemusta ja miten koetut merkitykset ruumiillistuu. Tavoitteena on löytää ajantasaisia mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa itsen ja ympäröivän todellisuuden kanssa"

Psykofyysisen psykoterapian tai kehopsykoterapian harjoitteet tai menetelmät voivat olla osa laajempaa suhtautumistapaa, jonka ytimessä on kehotietoinen, relationaalisuuteen, ruumiillisuuden rajallisuuteen ja haavoittuvuuteen perustuva ihmiskäsitys, sekä jatkuvaa muutosta tunnusteleva tapa olla olemassa niin suhteessa omaan lähiyhteisöön, viiteryhmiin, yhteiskuntaan kuin ympäristöön - myös yli lajirajojen.

Olemme maailmassa kehollisina tai ruumiillisina olentoina. Kaikki tietomme ja kokemuksemme perustuvat ruumiillisuuteen. Olemme myös kehittyneet ympäröivän maailmasuhteemme ja oman elämistodellisuutemme myötä ajatuksiltamme, tunne-elämältämme ja kehon järjestäytymisen suhteen tarkoituksenmukaisiksi. Kaikki olemisemme tavat eivät ole tilannekohtaisesti arvioiden aina ajantasaisia, vaikka ne ovatkin usein eletyn elämämme valossa tarkoituksenmukaisia. Suhteellisen pysyvä käsitys minuudesta onkin kontekstin mukaan muuttuva kehys, joka ohjaa ja kannattelee kokemustemme jäsentymistä ja sen kautta koko elämistodellisuuttamme. Meillä on lisäksi suhteellisen vakiintunut käsitys toimintatavoista, jotka koemme tutuiksi ja turvallisiksi. Toimintatapamme ovat tarkoituksenmukaisia, mutta eivät aina ajantasaisia. Voimme tiedostaa oman toimintamme mielekkyyttä tutkimalla kognitiivisia merkityksenantoja, tilannekohtaisia tulkintoja ja hermostollisen vireystilamme suhdetta keho-mieli-kokonaisuuteen. Voimme myös kokeilla, tunnistaa ja tiedostaa vaihtoehtoisia - ehkä joustavampia - keho-mieli-kokonaisuuden olemisentapoja. Keho ja mieli eivät ole erillisiä toisistaan, ja termi keho-mieli onkin toistaiseksi mahdollisesti ymmärrettävin tapa ilmentää ruumiillisuuden kokonaisvaltaisuutta.

Itsekäsityksemme muuttuu suhteessa ympäröivään ja sisäiseen koettuun todellisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme toisia ihmisiä ja elollisia, sekä ymmärrystä vuorovaikutussuhteestamme koko ekosysteemiin, tullaksemme itse ihmisiksi. Kehopsykoterapiassa ihminen nähdään erottamattomana osana elämistodellisuutta. Kehopsykoterapeuttinen työskentely on esimerkiksi asiakkaan ja psykoterapeutin kahdenvälistä suhdetta laajemman ymmärryksen tila. Suhtautumistapana kehopsykoterapia tarkastelee todellisuutta ja sen ilmiöitä, myös kärsimystä, tunnustellen sitä, kuinka ihminen voisi elää tarkoituksenmukaisemmin ja vastuullisemmin suhteissaan itseensä, lajitovereihinsa, muihin elollisiin ja elinympäristöönsä.

Kehopsykoterapia on psykofyysisten psykoterapiamenetelmien harjoittamista psykoterapiassa

"Kehopsykoterapiassa harjoitellaan keho-mielitietoisuutta. Tavoitteena on vahvistaa taitoa olla läsnä hetkessä, hyväksyä tunteet ja tehdä tietoisempia valintoja. Harjoitusten avulla kehitetään itsetuntemusta ja kykyä säädellä omaa toimintaa. Kehopsykoterapiassa pidetään tärkeänä huomioida sosiaalista liittymistä ja ihmisen yhteyttä ympäröivään todellisuuteen. Tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia"

Kehopsykoterapiatyöskentely hyödyntää menetelminä ainakin mielentämistaitoharjoittelua, kehotietoisuusharjoittelua ja tietoista hyväksyvää läsnäoloa vahvistavaa harjoittamista. Kysymys on nimenomaan taitojen harjoittelusta, joihin meillä jokaisella on lähtökohtainen valmius ruumiillisen olemassaoloomme perustuen. Kehopsykoterapiatyöskentelyn tarkoituksena on tukea itsesäätelyä sekä eettisesti kestävien ja vastuullisten valintojen tekemistä. Kun lisäämme mahdollisuuksiamme olla arjessamme läsnä tässä ja nyt - elämistodellisuutemme ja historiallisen ajanhetkemme tiedostaen, sekä keskittyen havainnoimaan tietoisuuttamme, voimme tehdä eettisempiä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääviä valintoja, kuitenkaan keskeneräisyyttä tuomitsematta, arvottamatta – myös haavoittuvaisuutemme hyväksyen, kiinnostusta ja ihmettelyä vaalien.

Taito havainnoida omaa kehotietoisuutta sekä tehdä havaintoja myös ympäröivästä todellisuudesta, omien tulkintojen subjektiivisuus ymmärtäen, mahdollistaa sekä itse- että kanssasäätelyn merkityksellisyyden ymmärtämisen. Voidaan jopa väittää, että elämä itsessään meissä on jatkuvaa homeostaattista säätymistä ja säätelyyn harjaantumista. Valmius havainnoida systeemisesti, jatkuvasti muutoksessa olevaa orgaanista elämistodellisuutta, auttaa ymmärtämään inhimillisyyttä ja elollisuutta yli lajirajojen. Itsen ymmärtäminen erottamattomana osana laajempaa elollisuutta syventää sekä itseymmärrystä että toisten elollisten asemaan asettumisen taitoa.

Mitä kehopsykoterapiassa tapahtuu?

Psykofyysisessä psykoterapiassa tutkitaan ajatuksia, tunteita, tuntemuksia, kehon järjestäytymistä - tarkoituksena on näiden erilaisten tietoisuuden tahojen integroituminen ja asiakkaan kokemuksia jäsentävän kertomuksen syntyminen.

Mitä tarkoittaa kehon järjestäytyminen? Kehomme pyrkii hetki hetkeltä järjestäytymään, eli olemuksellisesti sovittautumaan siihen todellisuuteen, jossa elämme. Tämä ilmenee esimerkiksi sekä spontaanisti että tarkoituksellisesti tapahtuvina orgaanisina tapahtumina aina solutasolta näkyviin liikkeisiin: kohti tai pois ilmenevinä liikkeinä, eleinä ja ilmeinä, asentoina (kehon kannattelu), habituksena (tapana, jolla tyypillisimmin ilmennämme itseämme) ja lihastonuksena eli lihasten toimintaan valmistavana jäntevyytenä tai palautumiseen ja lepoon valmistavana rentoutena.

Tunne mitä tunnet - mitä tarkoittaa tunteiden tunteminen? Arkikielessä perustunteiksi nimetään yleensä ilo, suru, viha, häpeä, pelko, inho ja yllätys. Kehopsykoterapiassa tunnustellaan tunteiden sanottamisen lisäksi niiden kehollista ilmenemistä. Tunteiden psykofysiologiaa voidaan tunnustella esimerkiksi tutkien niiden toimintaa suuntaavaa ja vireystilaa säätävää tarkoitusta (esimerkiksi ilo - kohti, häpeä - pois) eli emotionaalista valenssia. Tunteet ilmentävät myös suhtautumistapaa ennakoivaa eläytymistä (esimerkiksi miellyttävä-neutraali-epämiellyttävä) eli affektilaatua. Näiden lisäksi tunteita voidaan tunnistaa myös kokemuksia jäsentävinä eläytymisinä eli emootioina sekä kognitiivisen arvion sisältävinä tunne-elämyksinä eli tunteina: "olen iloinen", "olen surullinen" jne. Tunteiden tuntemisella kehopsykoterapiassa pyritään siis tunnistamaan tunteiden psykologiset laadut ja fysiologiset tapahtumat.

Miten ajatussisältöjä voidaan tutkia kehollisesti? Ajatukset välittävät kielellisten merkitysten ja merkitsijöiden eli sanojen käyttävää ainesta, jota tietoinen mielemme hyödyntää kokemusten ja elämysten jäsentämiseen. Tunnistaessamme ajattelevamme, tunnistamme merkitysten ja merkitsevien sanojen henkilökohtaisia, sosiaalisia ja jopa kollektiivisesti jaettuja symbolisia merkityssisältöjä. Yritämme kommunikoida kokemaamme, teemme sen vuorovaikutuksessa usein sanoihin perustuvan kerronnan muodossa. me, tunnistamme merkitysten ja merkitsevien sanojen henkilökohtaisia, sosiaalisia ja jopa kollektiivisesti jaettuja symbolisia merkityssisältöjä. Yritämme kommunikoida kokemaamme, teemme sen vuorovaikutuksessa usein sanoihin perustuvan kerronnan muodossa. me, tunnistamme merkitysten ja merkitsevien sanojen henkilökohtaisia, sosiaalisia ja jopa kollektiivisesti jaettuja symbolisia merkityssisältöjä. Yritämme kommunikoida kokemaamme, teemme sen vuorovaikutuksessa usein sanoihin perustuvan kerronnan muodossa.

Ajatukset muovaavat meitä ja toimintaamme. Sanontaankin, että puhuessamme kieltä, kieli puhuu meidät. Ajatusten kommunikatiiviset sisällöt, sanat mukaan lukien, muodostavat keskeisen osan sitä, miten ymmärrämme itseämme, toisiamme ja todellisuutta. Ajatukset myös luovat sanojen ja niiden kantamien merkitysten avulla käsitystämme todellisuudesta. Siksi niiden tarkastelu myös psykoterapiassa on keskeistä. Esimerkiksi, jos toistamme itsellemme määrättyjä ajatuksia, ne voivat värittää kokemuksiamme ja vahvistaa tulkintaamme liittyviä tunteita. Elämyksellisesti tai kokemuksellisesti kertoja-kokijalle saattaa olla myös hieman eri asia todeta olevansa iloinen kuin todeta tuntevansa iloa. Ensimmäisessä on mahdollisesti kyse minusta olemuksellisesti ja läpikotaisin iloisena, jälkimmäisessä kenties minuudesta [vihdoin?] kykenevänä tuntemaan tunteita, kuten iloa. Näin ilmaistuna molemmat ilmaukset välittävät hieman erilaisia merkityssisältöjä. Kehokeskeisessä työskentelyssä huomioidaan myös tällaisia kommunikatiivisia ilmauksia ja niiden mahdollisia merkityksiä sekä viittaussuuntia esimerkiksi tunteisiin ja kehon järjestäytymisen tapahtumiin.

Psykofyysisestä psykoterapiasta kertova kirja kustannus OY Duodecimin kustantamana löytyy TÄÄLTÄ

***

Suomen Psykofyysisen Psykoterapian yhdistys ry yhdistää psykofyysisen viitekehyksen ammattilaiset ja toimii alustana tiedonvaihdolle ja yhteistyölle. Yhdistyksen sivuilta löydät psykofyysisellä työskentelyotteella työskenteleviä ammattilaisia. Yhdistyksen kotisivut löytyvät TÄÄLTÄ

Psykofyysisestä psykoterapiasta kertova YouTube-dokumentti löytyy TÄÄLTÄ

Tutustu myös työnohjauspalveluihin