ProSensus

Psykoterapiaa ja psykososiaalisia tukipalveluja harjoitetaan erilaisissa viitekehyksissä

Psykoterapeutin käyttämä viitekehys ohjaa sitä, miten psykoterapiassa ymmärretään ihmisyyttä ja lähestytään käsiteltäviä asioita. Jotta asiakas saa parhaan mahdollisen avun, psykoterapiahaastattelu voi toimia eräänä yhteistyösuhteen arvioimisen välineenä ennen psykoterapiasuhteen solmimista. Tutustumisvaiheen aikana molemmat voivat arvioida vuorovaikutussuhdetta, psykoterapeuttista työskentelyä ohjaavan viitekehyksen soveltuvuutta ja työskentelyn tavoitteita.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on työ- ja toimintakykyä rajoittavan mielenterveysongelman tai sen oireiden lievittyminen.

Psykoterapian yleisenä tavoitteena on kärsimyksen lievittyminen sekä kasvava itseymmärrys ja joustavuus sen suhteen, mitkä voisivat olla tarkoituksenmukaisempia toimintatapoja asiakkaan henkilökohtaisen elämän valintoissa ja sosiaalisissa suhteissa. Tämän tavoitteen täyttyessä myös työ- ja toimintakykyä rajoittava psyykkinen kärsimys yleensä lievittyy.

Psykoterapiatyöskentelyn painopiste voi olla esimerkiksi ajatusten, tulkintojen ja uskomusten tarkastelussa. Joissakin psykoterapiasuuntauksissa tarkastellaan kehollisuutta, kehon tunne- ja liikeilmaisua sekä näistä nousevia mielikuvia ja niiden merkityksiä. Psykoterapian painotus voi myös olla persoonallisuuden tarkastelussa.

Psykoterapiasuhde on usein tiivis ja pitkäkestoinen työskentelysuhde, joka tarjoaa mahdollisuuden suhteissa elettyjen sisältöjen tarkasteluun. Psykoterapiasuhde luo edellytyksiä tuoda tietoisuuteen sisältöjä, joiden tiedostaminen voi merkittävästi tukea toimivamman ja tarkoituksenmukaisemman maailmasuhteen muotoilussa.

Vaikeiden tai yli sieto- ja käsittelykyvyn menneiden kokemusten parissa työskennellessä, painotus on usein kokemusten aiheutamien vaikutusten tutkimisessa ja asiakkaan toimintakyvyn kuntoutumisessa, kuitenkaan unohtamatta itse vaikeiden kokemusten ja niiden muuttamien merkitysten läpityöskentelyä.

Yhä useammin psykoterapiatyöskentelyn taustalla voidaan tunnistaa myös ajatus vastuullisemmasta suhteesta laajemmin erilaisiin elinpiireihin, yhteisöihin, luontoon ja muihin elollisiin olentoihin.
Kuntoutuspsykoterapia
Kehopsykoterapia
Seksuaaliterapia
Kuntoutuspsykoterapia
Psykoterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti, jolloin asiakas maksaa jokaisen käyntikerran kokonaan itse. Psykoterapiaan voi myös saada tietyin edellytyksin tukea esimerkiksi vakuutusyhtiötä tai Kelasta. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään 16-67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Kelan tuen saaminen psykoterapiaa varten edellyttää: "diagnosoitua, työ- tai opiskelukykyä uhkaavaa mielenterveyden häiriötilaa, jota on seurannut vähintään kolmen kuukauden tutkimus- ja hoitosuhde terapiatarpeen arviota sekä B-lausuntoa tai kuntoutussuunnitelmaa, joista käy perustellusti ilmi juuri psykoterapian tapeellisuus". Psykoterapiaa edeltävä hoitosuhde toteutuu psykiatrilla, ja jatkuu hänen suositustensa mukaisesti. Lisätietoja Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta saat Kelan sivuilta.

Miten valita sopiva psykoterapeutti?
Ennen psykoterapiasuhteen solmimista on usein mahdollista käydä psykoterapeutin luona psykoterapiahaastattelussa. Tutustumiskäynnin aikana sekä asiakas että psykoterapeutti voivat arvioida sitä, olisiko yhteistyö mahdollista. Psykoterapiahaastattelukäynti on asiakkaalle omakustanteinen eikä siihen tarvitse hoitavan tahon lähetettä. Koska psykoterapia perustuu asiakkaan ja psykoterapeutin yhteistyöhön, sen edellytyksenä on sitoutuminen yhteistyön tekemiseen. Siksi on tärkeää, että sekä asiakas että psykoterapeutti arvioivat tahoillaan, onko terapiasuhteella edellytyksiä tomia. Psykoterapiasuhteen toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi asiakkaan toiveet ja tarpeet työskentelyä kohtaan, psykoterapeutin käyttämä terapeuttinen viitekehys (näkökulma, käyttöteoriat) ja asiakkaan ja psykoterapeutin välisen vuorovaikutuksen toimivuus. On kaikkien osapuolten etu ja suorastaan psykoterapeutisen työskentelyn toimivuuden edellytys, että asiakas voi asettua hänelle sopivaan työskentelysuhteeseen.

Mitä psykoterapia kustantaa?
Psykoterapiatunnin hinta vaihtelee, mutta yleisesti ottaen 45min terapiatunti maksaa (vuosi 2023) sadan euron molemmin puolin. Psykoterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti tai tietyin edellytyksin Kelan myöntämän tuen turvin. Kelan korvauksen voi hakea joko asiakas itse, jolloin hän maksaa terapeutille koko terapiatunnin hinnan ja hakee itse Kelalta korvauksen, tai vaihtoehtoisesti psykoterapeutti hakee korvausta Kelalta ja laskuttaa asiakkaalta vai korvauksen jälkeen jäljelle jäävän omavastuuosuuden.

Mitä psykoterapiassa tapahtuu?
Psykoterapia on kokonaisvaltaiseen, vuorovaikutteiseen synkroniaan ja keskusteluun perustuvaa ammatillisesti ohjattua kohtaamista, kuntoutusta ja/tai hoitoa. Psykoterapiassa asiakas voi tutkia esimerkiksi kärsimystä ylläpitäviä ajatuksiaan, tunteitaan, tuntemuksiaan, havaintojaan ja (keho)tietoisuuttaan. Osana kuntoutusta, psykoterapiassa voidaan tukea asiakkaan psykososiaalisia edellytyksiä tehdä töitä tai opiskella. Psykiatrisen hoidon osana psykoterapiassa voidaan keskittyä mielenterveyden häiriön hoitoon esimerkiksi tavoitellen oireiden lievittymistä.

Psykoterapian aikana opitaan sekä uutta että poisopitaan vanhaa. Välillä prosessi voi tuntua vaikealta ja raskaalta. Itsetuntemuksen kehittyessä voi kuitenkin tehdä tietoisempia, hyvinvointia tukevia valintoja ja vähentää haitallisia toimintatapoja. On varsin tavallista, että psykoterapiaprosessi käynnistää tarpeen tarkastella esimerkiksi omia terveystottumuksia, elintapoja ja suhteissa olemisen tapoja.

Yksittäiset psykoterapiatunnit ovat kuitenkin vain pieni osa koko terapiaprosessia. Psykoterapiasta saa parhaan mahdollisen hyödyn, jos voi arkisessa elämässään toimeenpanna tarvittavia muutoksia hyvinvointinsa edistämiseksi. Joskus psykoterapiaprosessin rinnalla on hyödyllistä tehdä kotitehtäviä, lukea omaa työskentelyä tukevaa kirjallisuutta ja mahdollisesti hakeutua myös ryhmämuotoisen tuen piiriin, pari- tai perhepsykoterapiaan tai muun psykososiaalisen tuen piiriin. Sujuvassa yhteistyöprosessissa sekä asiakas että psykoterapeutti molemmat arvioivat työskentelyn toteutumista ja tavoitteita. Toimivassa psykoterapiasuhteessa osapuolilla on jaettu ymmärrys siitä, mihin ja miten tavoitteisiin pyritään.

Kauanko kuntoutuspsykoterapia kestää?
Yleensä yksi yksilöterapiatunti kestää 45-60min. Kuntoutuspsykoterapiassa käydään tavallisesti n. kerran viikossa. Psykoterapian toteutuksen, kestoon ja intensiteetiin vaikuttaa kuitenkin psykoterapiamuoto (yksilö-, pari-, perhe tai ryhmäpsykoterapia), psykoterapiaviitekehys ja asiakkaan yksilöllinen hoidontarve. Säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen perustuva hoidollisesti suuntautunut vuorovaikutussuhde luo edellytyksiä tutkia ilmiöitä, joita ihmisten välisissä suhteissa syntyy. Tarkoitus kuitenkin on, että hoidollisesti perustellun jatkuvuutensa ohella psykoterapiapsosessi olisi elävä, hengittävä ja palvelisi asiakkaan kokonaistilanteen kohentumista eikä muodostuisi hänelle esimerkiksi yhdeksi suoritteeksi muiden joukkoon.

Mitä vaikeammasta, mutkistuneesta ja varhaisvaiheisiin ulottuvista teemoista asiakkaan kokema psyykkinen kärsimys kumpuaa, sitä intensiivisempää ja pitkäaikaisempaa keskusteluhoitoa tilanne yleensä edellyttää. Tällöin kuntoutuspsykoterapia saattaa toteutua parhaiten yhdessä säännöllisiin hoidollisiin interventioihin perustuvan psykiatrisen hoitosuhteen kanssa. On hyvä asia, että hoidon tarvetta ja toteutusta arvioidaan aktiivisesti koko psykoterapiapsosessin ajan.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kesto voi olla yhdestä kolmeen vuotta. Kuntoutuksen toteutusta arvioidaan vuosi kerrallaan. Kun kolmen vuoden kuntoutuspsykoterapiatyöskentely on päättynyt, uutta kuntoutuspsykoterapiajaksoa voi hakea viiden vuoden kuluttua edellisen työskentelyn päättymisestä.
Kehopsykoterapia

Kehopsykoterapia on keho-orientoitunutta psykoterapiaa

Suomessa psykofyysiseen psykoterapiaan (tai kehopsykoterapiaan) voi perehtyä 4-vuotisessa ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Psykoterapeuttina työskennellyt terveydenhuollon ammattihenkilö voi opiskella psykofyysistä psykoterapiaa, kehokeskeisin työskentelytavoin, oman psykoterapiaviitekehyksensä täydentämiseksi. Käytännönläheinen opiskelu tapahtuu säännöllisessä työnohjauksessa, kokemuksellisesti, terapeutin oma psykofyysinen psykoterapiaprosessi mukaan lukien.


Kehopsykoterapia on erityisen tehokas keino lievittää ahdistusoireita ja masennusta. Sitä käytetään myös psykosomaattisten oireiden lieventämiseen sekä syventämään ja täydentämään keskusteluhoidon aikaista psykoterapiatyöskentelyä. Kehokeskeinen työskentely lisää kehotietoisuutta. Sen avulla voi tulla tietoisemmaksi itse- ja tunnesäätelytaidoistaan. Kehopsykoterapeuttinen työskentely voi auttaa valitsemaan tarkoituksenmukaisimmat, vastuullisemmat ja kestävämmät tavat olla suhteessa itseen ja ympäröivään todellisuuteen.

Kehokeskeisyys suhtautumistapana?

Käytettiinpä psykofyysisen psykoterapian tai kehopsykoterapianmenetelminä sitten mitä tahansa harjoitetta, niin menetelmien taustalla on suhtutumistapa, jonka ytimessä on kehotietoinen, relationaalisuuteen, ruumiillisuuden rajallisuuteen ja haavoittuvuuteen perustuva, sekä jatkuvaa muutosta tunnusteleva tapa olla olemassa niin suhteessa omaan lähiyhteisöön, viiteryhmiin, yhteiskuntaan kuin ympäristöön, yli lajirajojen.


Olemme maailmassa kehoissamme. Kaikki tietomme ja kokemuksemme perustuvat ruumiillisuuteen. Olemme myös kehittyneet ympäröivän maailmasuhteemme ja oman elämistodellisuutemme myötä tarkoituksenmukaisiksi. Suhteellisen pysyvä käsitys minuudesta on kehys, joka ohjaa ja kannattelee elämistodellisuuttamme. Meillä on lisäksi suhteellisen vakiintunut käsitys toimintatavoista, jotka koemme tutuiksi ja turvallisiksi. Toimintatapamme ovat tarkoituksenmuksia, mutta eivät aina ajantasaisia. Voimme tiedostaa oman toimintamme mielekkyyttä tutkimalla kognitiivisia merkityksenantoja, tilannekohtaisia tulkintoja ja hermostollisen vireystilamme suhdetta keho-mieli-kokonaisuuteen. Voimme myös kokeilla, tunnistaa ja tiedostaa vaihtoehtoisia - ehkä joustavampia - keho-mieli-kokonaisuuden olemisentapoja.


Itsekäsityksemme  muuttuu suhteessa ympäröivään ja sisäiseen koettuun todellisuuteen, ja tarvitsemme toisia ihmisiä ja ymmärryksen suhteestamme koko ekosysteemiin tullakseemme itse ihmisiksi. Kehopsykoterapiassa ihminen nähdään erottamattomana osana elämistodellisuutta. Kehopsykoterapeuttinen työskentely on kahdenvälistä suhdetta laajemman ymmärryksen tila. Suhtautumistapana kehopsykoterapia tarkastelee todellisuutta ja sen ilmiöitä, myös kärsimystä, pohtien sitä, kuinka ihminen voisi elää tarkoituksenmukaisemmin ja vastuullisemmin suhteissaan itseensä, lajitovereihinsa, muihin elollisiin ja elinympäristöönsä.

Kehopsykoterapia menetelmänä?

Kehopsykoterapiatyöskentely on menetelmänä mielentämistaitoa, kehotietoisuutta ja tietoista hyväksyvää läsnäoloa vahvistavaa toimintaa. Terapiatyöskentelyn tarkoituksena on tukea itsesäätelyä ja vastuullisten valintojen tekemistä. Kun lisäämme mahdollisuuksiamme olla arjessamme tässä ja nyt, keskittyen havainnoimaan tietoisuuttamme, voimme tehdä eettisempiä ja hyvinvointia lisääviä valintoja haavoittuvuutta ja keskeneräisyyttä tuomitsematta, arvottamatta – hyväksyen, uteliaisuutta ja ihmettelyä vaalien.


Kyky tarkastella omaa sisäistä maailmaa ja tehdä havaintoja ympäröivästä todellisuudesta, omien tulkintojen subjektiivisuus ymmärtäen, on mahdollista tukea itsesäätelyä inhimillisyyttä ymmärtäen. Suhteellisuuden ja subjektiivisuuden syvällisempi ja kokemuksellinen ymmärtäminen syventää sekä itseymmärrystä että toisen asemaan asettumisen taitoa.

Mitä kehopsykoterapiassa tapahtuu?

Läpi koko terapiaprosessin psykofyysisessä psykoterapiassa tutkitaan ajatuksia, tunteita, tuntemuksia, kehon järjestäytymistä -> tarkoituksena on näiden erilaisten tietoisuuden tahojen integroituminen ja asiakkaan kokemuksia jäsentävän narratiivin syntyminen.


“Ajattelen, että minun pitäisi suoriutua aiemmin nukkumaan …”

“Tunnen kehossani levottomuutta ja epämukavuuden tunnetta …”

“Olen tietoinen syyllisyyden tunteesta …”


Lisäksi kehomme pyrkii hetki hetkeltä järjestäytyessään sovittautumaan siihen todellisuuteen, jossa elämme. Tämä ilmenee eimerkiksi syntyvinä lliikeyllykkeinä, eleinä, asentoina (kehon kannattelu), habituksena (tapana, jolla tyypillisimmin ilmennämme itseämme) ja lihastonuksena


Mistä kehopsykoterapia?

Suomen Psykofyysien Psykoterapian yhdistys ry tarjoaa koulutusta psykofyysisen psykoterapiamenetelmän terapeuteille ja tietoa terapeutteja etsiville asiakkaille. Yhdistyksen sivuilta löydät psykofyysisellä työskentleyotteella työskenteleviä terapeutteja. Yhdistyksen kotisivut löytyvät TÄÄLTÄ


Seksuaaliterapia

Seksuaaliterapia on seksuaalisen hyvinvoinnin hoitamista

Se on keskustelulle perustuvaa ammatillista auttamistyötä, jonka tarkoituksena on rohkaista asiakasta tutkimaan ja kehittämään kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan hyvinvointinsa kehittämiseksi. Kun itsetuntemuksen lisääntyy, on mahdollista tehdä tietoisempia, vastuullisempia ja toimivampia valintoja.

Terapeutin toimintaa ohjaa tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuva terapeuttinen ymmärrys

Terapeutin taustakoulutuksesta ja lähestymistavasta riippuen seksuaaliterapiassa seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella monin eri tavoin. Terapiassa voidaan tutkia esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä tunteita, kehon tutemuksia, ajatusmalleja, toimintaa ja suhteissa olemista. Seksuaaliterapiassa seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia tutkitaan ratkaisukeskeisesti. Seksuaalisuutta voidaan terapiassa tarkastella myös esimerkiksi musiikkia, valokuvia, piirtämistä, toiminnallisia harjoituksia, kotitehtäviä tai vaikkapa kehollisia menetelmiä avuksi käyttäen.

Toimivassa terapiasuhteessa terapeutti ja asiakas luovat vuorovaikutusta yhdessä

Toimiva vuorovaikutussuhde on hyvin merkittävä, terapian toimivuutta mahdollistava tekijä. Tästä johtuen, terapiasuhteen toimivuutta voi olla hyvä tunnustella ensimmäisellä terapiakäynnillä. Ensimmäinen terapiakäynti toimii asiakkaalle myös mahdollisuutena arvioida sitä, kuinka hän kokee kanssakäymisen terapeutin kanssa. Asiantunteva terapeutti tunnistaa ne tilanteet, joissa hän ei voi auttaa asiakasta, ja tällaisessa tapauksessa ohjaa asiakkaan eteenpäin.

Toimiva psykoterapiasuhde tukee asiakkaan psykoterapiaprosessia

Psykoterapiaviitekehyksestä riippumatta tärkeää on, että psykoterapiasuhde on toimiva ja asiakas kokee psykoterapeutin työskentelytavan itselle sopivaksi. Psykoterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on tärkeä tekijä toimivassa terapiasuhteessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että psykoterapian tuloksellisuudessa keskeisintä on asiakkaan ja psykoterapeutin välisen vuorovaikutussuhteen laatu (*.

Ammattitaitoinen psykoterapeutti tunnistaa myös osaamisensa rajat, viitekehyksensä soveltuvuuden asiakkaan tilaukseen nähden, ja ohjaa tarvittaessa asiakasta eteenpäin.



(* Lähteet:

Castonguay, L.G. & Beutler, L.E. (2006). Principles of therapeutic change that work. New York Oxford University Press.
Livesley, W.J. (2007). An integrated approach to the treatment of personality disorder. Journal of Mental Health, 16, 131-148.
Norcross, J.C. (Ed.). (2011). Psychotherapy relationships that work: Evidence-based responsiveness (2nd ed). New York: Oxford University Press.


Tutustu työnohjauspalveluihin
© Pro Sensus 2024