Pro SENSUS
TUNNE ♥ AISTI ♥ AJATTELE

Työnohjaus on sekä yksilön että yhteisön ammatillisen toiminnan kehittämiseen tähtäävää ohjaavaa keskustelua

Työnohjaus voi toteutua yksilö-, työryhmä- ja työyhteisön työnohjauksena. Yhteistyö työnohjauksessa voi rakentua pulmien ratkaisemiseen, jaksamisen edistämiseen, ristiriitojen selvittämiseen tai kykyjen ja osaamisen kehittämiseen. Työnohjauksen avulla voidaan tarkastella yksilön ammatillisesta toiminnasta, työyhteisöstä tai työn sisällöstä nousevia ilmiöitä, ja löytää niihin aiempaa toimivampia toimintamalleja ja ratkaisuja. Hankalien tilanteiden tai haastaviksi koettujen suhteiden työnohjauksellinen käsittely tukee mahdollisuuksien esiin tuomiseen myös kriisiytyneissä tilanteissa. Vahvuuksien ja onnistumisten tarkastelu puolestaan vahvistaa paitsi sitä, mikä jo toimii, niin myös vielä kehittyviä alueita. Työnohjauksen ulottuvuuksia Arja Kosken (2007) mukaan on rakenteet, perustehtävä ja tunteet:

Työ ja toimivat rakenteet

Työn rakenteet tarkoittavat paitsi fyysisiä olosuhteita töissä, niin myös ei-aineellisia käytänteitä ja linjauksia,

joilla työyhteisön toimintaa organisoidaan.

Mikäli esimerkiksi palaverit ovat yhtä kaaosta, viestintä ontuu tai tieto ei kulje; heikot rakenteet heijastuvat väistämättä työn tekemiseen. Rakenteiden heikkous tuottaa usein epävarmuutta. Epävarmuus taas heijastuu muiden osatekijöihin (tunteet ja perustehtävä) esmerkiksi turhautumisena ja tehottomuutena.


Perustehtävän tulisi olla selkeä

Perustehtävä vastaa kysymykseen siitä, mitä tarkoitusta varten työ on olemassa ja miten siinä pyritään tarkoitukseensa. Esimerkiksi hammaslääkärin perustehtävä on suun terveyden edistäminen (mitä) erialisin korjaavin, ylläpitävin

ja ennaltaehkäisevin (miten) toimenpitein.

Kun perustehtävä on selkeästi määritelty,

niin työn tekemisen päämäärä ja keinot siihen pääsemiseksi ovat selkeämmät. Muuttuvissa olosuhteissa on puolestaan tärkeää, että omaa tehtävänkuvaa on mahdollista reflektoida säännöllisesti.


Työ ja tunteet

Työnohjauksessa työn herättämiä tunteita tarkastellaan sekä työyhteisön toimintakulttuurin, työn muiden osaekijöiden (rakenteet ja perustehtävä) ja työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta.
Olemme ihmisinä erilaisia, ja reagoimme ympäröiviin olosuhteisiin eri tavoin. Itseymmärryksen kasvattaminen auttaa tiedostamaan ja käsittelemään työn herättämiä tunteita, ja parhaimmillaan hyödyntämään niitä toiminnan moottorina. Tunne ennakoi liikettä, muutosta, toimintaa. Työn herättämät tunteet ovat tärkeä aihe työnohjauksessa.

Lähde: Koski, Arja (2007): Työ eetoksena hyvä elämä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Uutta moniammatillista työyhteisöä rakentamassa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.