Pro SENSUS
TUNNE ♥ AISTI ♥ AJATTELE

Muutama ajatus psykoterapiasta


Psykoterapiaa harjoitetaan erilaisissa viitekehyksissä

Tunnetuimpia viitekehyksiä Suomessa ovat mm. ratkaisukeskeinen psykoterapia, hahmoterapia, psykodynaaminen psykoterapia, kognitiivinen psykoterapia, kognitiivis-analyyttinen psykoterapia sekä systeeminen perheterapia. Psykoterapeutin käyttämä viitekehys antaa suuntaviivat sille, miten psykoterapiassa lähestytään käsiteltäviä asioita. Jotta asiakas saa parhaan mahdollisen avun itselleen, psykoterapiahaastattelussa olisi hyvä käydä yhdestä kolmeen kertaa ennen psykoterapiasuhteen solmimista. Tutustumivaiheen aikana asiakas ja terapeutti voivat molemmat arvioida vuorovaikutussuhdetta, psykoterapeuttista työskentelyä ohjaavan viitekehyksen soveltuvuutta ja työskentelyn tavoitteita.


Terapeutit hyödyntävät työssään erilaisia työskentelytapoja ja painotuksia

Psykoterapiatyöskentelyn painopiste voi olla esimerkiksi asiakkaan ajatusten, tulkintojen ja uskomusten tarkastelussa. Joissakin psykoterapiasuuntauksissa tarkastellaan kehollisuutta, kehon tunne- ja liikeilmaisua sekä näistä nousevia mielikuvia ja niiden merkityksiä. Psykoterapian painotus voi myös olla asiakkaan mielen toiminnassa ja persoonallisuuden kehitykseen liittyvissä vaiheissa. Vaikeiden tai yli sieto- ja käsittelykyvyn menneiden kokemusten parissa työskentelyssä painotus on kokemusten aiheutamien vaikutusten tutkimisessa ja asiakkaan toimintakyvyn kuntoutumisessa. Psykoterapian yleisenä tavoitteena on kasvava itseymmärrys ja joustavuus sen suhteen, mitkä voisivat olla tarkoituksenmukaisempia toimintatapoja asiakkaan henkilökohtaisen elämän valintoissa ja sosiaalisissa suhteissa. Yhä useammin psykoterapiatyöskentelyn taustalla kulkee myös ajatus vastuullisemmasta suhteesta kahden välistä suhdetta laajempiin elinpiireihin, yhteisöihin, luontoon ja muihin elollisiin olentoihin.

Kenelle?
Miten terapiaan?
Mistä terapeutti?
Terapiakustannukset?
Mitä terapiassa tapahtuu?
Terapian kesto?
Kenelle?
Psykoterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti, jolloin asiakas maksaa jokaisen käyntikerran kokonaan itse. Psykoterapiaan voi myös saada tietyin edellytyksin tukea Kelasta. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään 16-67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Kelan tuen saaminen psykoterapiaa varten edellyttää: diagnosoitua, työ- tai opiskelukykyä uhkaavaa mielenterveyden häiriötilaa, jota on seurannut vähintään kolmen kuukauden tutkimus- ja hoitosuhde terapiatarpeen arviota sekä B-lausuntoa tai kuntoutussuunnitelmaa, joista käy perustellusti ilmi juuri psykoterapian tapeellisuus. Psykoterapiaa edeltävä hoitosuhde toteutuu psykiatrilla, ja jatkuu hänen suositustensa mukaisesti. Lisätietoja Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta saat Kelan sivuilta
Miten terapiaan?
Kelan ohjeet psykoterapiaan hakeutumiselle TÄÄLTÄ
Mistä terapeutti?

Ennen psykoterapiasuhteen solmimista kannattaa käydä vähintään yhdessä psykoterapiahaastattelussa. Tutustumiskäynnin aikana sekä asiakas että terapeutti voivat arvioida sitä, olisiko yhteistyö mahdollista. Psykoterapiahaastattelukäynti on asiakkaalle omakustanteinen eikä siihen tarvitse hoitavan tahon lähetettä. Koska psykoterapia on asiakkaan ja terapeutin yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, sen edellytyksenä on sitoutuminen yhteistyön tekemiseen. Siksi on tärkeää, että sekä asiakas että terapeutti arvioivat tahoillaan sitä, onko terapiasuhteella edellytyksiä tomia. Terapiasuhteen toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi terapeutin käyttämä terapeuttinen viitekehys (näkökulma, käyttöteoriat) ja asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutuksen toimivuus. On kaikkien osapuolten etu, että asiakas voi asettua hänelle sopivaan terapiasuhteeseen.

Terapiakustannukset?

Vuoden 2016 alusta alkaen Kelan tuki kuntoutuspsykoterapiassa toteutuvalle käynnille/kerta on terapiaan oikeutetulle ikäryhmälle (16-67-vuotiaat) 56,70€/terapiatunti. Tämän korvauksen voi Kelalta hakea joko asiakas itse, jolloin hän maksaa terapeutille kokoterapiatunnin hinnan. Tai sitten terapeutti hakee korvaussumman Kelalta ja laskuttaa asiakkaalta tämän omavastuuosuuden.

Mitä terapiassa tapahtuu?
Psykoterapia on prosessi. Terapiassa asiakas voi tutkia ajatuksiaan, tunteitaan, tuntemuksiaan, havaintojaan ja (keho)tietoisuuttaan. Terapian aikana opitaan sekä uutta että poisopitaan vanhaa. Välillä terapiaprosessi voi tuntua vaikealta. Itsetuntemuksen kehittyessä voi tehdä tietoisempia valintoja, joiden avulla voi sekä kasvattaa hyvinvointia että vähentää haitallisia toimintatapoja. Usein terapiaprosessi käynnistää tarpeen tarkastella terveystottumuksia, elintapoja ja suhteissa olemisen tapoja.

Yksittäiset terapiatunnit ovat pieni osa koko terapiaprosessia. Terapiasta saa parhaan mahdollisen hyödyn, jos voi arkisessa elämässään toimeenpanna tarvittavia muutoksia hyvinvointinsa edistämiseksi. Joskus terapian rinnalla on hyödyllistä tehdä  kotitehtäviä, lukea omaa terapiaprosessia tukevaa kirjallisuutta ja mahdollisesti hakeutua yksilöterapian ohella myös ryhmämuotoisen tuen piiriin. Parhaimmillaan sekä asiakas että terapeutti arvioivat terpian tavoitteita terapiaprosessin aikana. Toimivassa terapiasuhteessa molemmilla on jaettu ymmärrys siitä, mihin ja millä tavoin tavoitteisiin pyritään.
Terapian kesto?
Yleensä yksi terapiatunti kestää 45-60min. Terapiassa käydään tavallisesti n. kerran viikossa. Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kokonaiskesto on yleensä kolme vuotta.

TERAPIASUHDE

Ammattitaitioinen terapeutti tunnistaa
myös osaamisensa rajat,
viitekehyksensä soveltuvuuden asiakkaan
tilaukseen nähden, ja ohjaa
tarrvittaessa asiakasta eteenpäin.

Toimiva terapiasuhde tukee terapian tuloksellisuutta

Viitekehyksestä riippumatta tärkeää on, että psykoterapiasuhde on toimiva ja asiakas kokee psykoterapeutin työskentelytavan itselle sopivaksi. Psykoterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on tärkeä tekijä toimivassa terapiasuhteessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että psykoterapian tuloksellisuudessa keskeisintä on asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutussuhteen laatu (*.


(* Lähde: Castonguay, L.G. & Beutler, L.E. (2006). Principles of therapeutic change that work. New York Oxford University Press. 
Livesley, W.J. (2007). An integrated approach to the treatment of personality disorder. Journal of Mental Health, 16, 131-148.
Norcross, J.C. (Ed.). (2011). Psychotherapy relationships that work: Evidence-based responsiveness (2nd ed). New York: Oxford University Press.

Muutama ajatus kehopsykoterapiasta

Kehopsykoterapia on keho-orientoitunutta psykoterapiaa

Suomessa psykofyysiseen psykoterapiaan (tai kehopykoterapiaan) voi perehtyä 4-vuotisen ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Psykoterapeuttina työskennellyt terveydenhuollon ammattihenkilö voi opiskella psykofyysistä psykoterapiaa varsinaisen terapiatyönsä ohessa. Käytännönläheinen opiskelu tapahtuu säännöllisessä työnohjauksessa, kokemuksellisesti, terapeutin oman psykofyysisen psykoterapiaprosessin myötä. Psykofyysinen psykoterapiakoulutus on terapia-alalla työskentelevälle ammattihenkilölle täydennyskoulutusta.


Terapeutti arvioi kehopsykoterapiatyöskentelyn toteutustavat kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti

Psykofyysien psykoterapia (tai kehopsykoterapia) on erityisen tehokas keino lievittää ahdistusoireita ja masennusta. Sitä käytetään myös psykosomaattisten oireiden lieventämiseen sekä syventämään ja täydentämään psykoterapiatyöskentelyä. Kehotietoisuuden kehittyminen vahvistaa läsnäolon taitoa, auttaa havainnoimaan olennaisen ja valitsemaan tarkoituksenmukaisimmat tavat olla suhteessa itseen ja ympäröivään todellisuuteen.

Kehopsykoterapia suhtautumistapana?
Kehopsykoterapia menetelmänä?
Mitä kehopsykoterapiassa tapahtuu?
Mistä kehopsykoterapeutti?
Kehopsykoterapia suhtautumistapana?

Suhtautumistapa?

Käytettiinpä psykofyysisen psykoterapian tai kehopsykoterapianmenetelminä sitten mitä tahansa harjoitetta, niin menetelmien taustalla on suhtutumistapa, jonka ytimessä on kehotietoinen, relationaalisuuteen perustuva ja jatkuvaa muutosta tunnusteleva tapa olla olemassa.


Olemme maailmassa kehojemme kautta. Kaikki tietomme ja kokemuksemme perustuvat ruumiillisuuteen. Olemme myös kehittyneet ympäröivän maailmasuhteemme ja oman elämistodellisuutemme myötä tarkoituksenmukaisiksi. Suhteellisen pysyvä käsitys minuudesta on rakenne, joka ohjaa ja kannattelee elämistodellisuuttamme. Meillä on lisäksi suhteellisen vakiintunut käsitys toimintatavoista, jotka koemme tutuiksi ja turvallisiksi. Toimintatapamme ovat tarkoituksenmuksia, mutta eivät aina ajantasaisia. Voimme tiedostaa oman toimintamme mielekkyyttä tutkimalla kognitiivisia merkityksenantoja, tilannekohtaisia tulkintoja ja hermostollisen vireystilamme ohjausvaikutusta keho-mieli-systeemiimme. Voimme myös kokeilla, tunnistaa ja tiedostaa vaihtoehtoisia - ehkä joustavampia - keho-mieli-systeemin olemisentapoja.


Itsekäsityksemme  muuttuu suhteessa ympäröivään ja sisäiseen koettuun todellisuuteen, ja tarvitsemme toisia ihmisiä ja suhdetta koko ekosysteemiin tullakseemme itse ihmisiksi. Kehopsykoterapiassa ihminen on erottamaton osa sitä tilaa, joissa hän todentuu. Kehopsykoterapeuttinen työskentely on kahdenvälistä suhdetta laajemman ymmärryksen tila. Suhtautumistapa kysyy kuinka ihminen voisi elää tarkoituksenmukaisemmin suhteissaan lajitovereihin, muihin elollisiin ja elinympäristöönsä.


Suhtautumistapana psykofyysinen psykoterapia on prosessi, jossa sekä asiakas että terapeutti ovat asian Tuntijoita.
Kehopsykoterapia menetelmänä?

Menetelmä?

Kehopsykoterapiatyöskentely on menetelmänä mielentämistaitoa, kehotietoisuutta ja tietoista hyväksyvää läsnäoloa vahvistavaa toimintaa. Terapiatyöskentelyn tarkoituksena on tukea itsesäätelyä ja tarkoituksenmukaisten valintojen tekemistä.


Kun lisäämme mahdollisuuksiamme olla arjessamme tässä ja nyt, keskittyen havainnoimaan tietoisuuttamme, voimme tehdä vastuullisia valintoja: tuomitsematta, arvottamatta; hyväksyen, uteliaisuutta ja ihmettelyä vaalien.


Kyky tarkastella omaa sisäistä maailmaa ja tehdä havaintoja ympäröivästä todellisuudesta, niiden subjektiivisuus ymmärtäen, tukee itsesäätelyä. Suhteellisuuden ja subjektiivisuuden syvällisempi ja kokemuksellinen ymmärtäminen syventää sekä itseymmärrystä että toisen asemaan asettumisen taitoa.


Menetelmänä psykofyysinen psykoterapia tai kehopsykoterapia on itsesäätelyn ja ihmissuhteeseen asettumisen taidon kehittämistä keho-orientoituneesti.


Mitä kehopsykoterapiassa tapahtuu?

Läpi koko terapiaprosessin psykofyysisessä psykoterapiassa tutkitaan ajatuksia, tunteita, tuntemuksia, kehonjärjestäytymistä -> tarkoituksena on näiden erilaisten tietoisuuden tahojen integroituminen ja asiakkaan kokemuksia jäsentävän narratiivin syntyminen.


Ajattelen, että minun pitäisi suoriutua aiemmin nukkumaan …”

Tunnen kehossani levottomuutta ja epämukavuuden tunnetta …”

“Olen tietoinen syyllisyyden tunteesta …”


Lisäksi kehomme pyrkii hetki hetkeltä järjestäytyessään sovittautumaan siihen todellisuuteen, jossa elämme. Tämä ilmenee eimerkiksi syntyvinä lliikeyllykkeinä, eleinä, asentoina (kehon kannattelu), habituksena (tapana, jolla 'pystytämme' itsemme) ja lihastonuksena

Mistä kehopsykoterapeutti?

Suomen Psykofyysien Psykoterapian yhdistys ry tarjoaa koulutusta psykofyysisen psykoterapiamenetelmän terapeuteille ja tietoa terapeutteja etsiville asiakkaille. Yhdistyksen sivuilta löydät psykofyysisellä työskentleyotteella työskenteleviä terapeutteja. Yhdistyksen kotisivut löytyvät TÄÄLTÄ

Muutama ajatus seksaaliterapiasta

Seksuaaliterapia on seksuaalisen hyvinvoinnin hoitamista

Se on keskustelulle perustuvaa ammatillista auttamistyötä, jonka tarkoituksena on rohkaista asiakasta tutkimaan ja kehittämään kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan hyvinvointinsa kehittämiseksi. Kun itsetuntemuksen lisääntyy, on mahdollista tehdä tietoisempia, vastuullisempia ja toimivampia valintoja.

Terapeutin toimintaa ohjaa tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuva terapeuttinen ymmärrys

Terapeutin taustakoulutuksesta ja lähestymistavasta riippuen seksuaaliterapiassa seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella monin eri tavoin. Terapiassa voidaan tutkia esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä tunteita, kehon tutemuksia, ajatusmalleja, toimintaa ja suhteissa olemista. Seksuaaliterapiassa seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia tutkitaan  ratkaisukeskeisesti. Seksuaalisuutta voidaan terapiassa tarkastella myös esimerkiksi musiikkia, valokuvia, piirtämistä, toiminnallisia harjoituksia, kotitehtäviä tai vaikkapa kehollisia menetelmiä avuksi käyttäen.

Toimivassa terapiasuhteessa terapeutti ja asiakas luovat vuorovaikutusta yhdessä

Toimiva vuorovaikutussuhde on hyvin merkittävä, terapian toimivuutta mahdollistava tekijä. Tästä johtuen, terapiasuhteen toimivuutta voi olla hyvä tunnustella ensimmäisellä terapiakäynnillä. Ensimmäinen terapiakäynti toimii asiakkaalle myös mahdollisuutena arvioida sitä, kuinka hän kokee kanssakäymisen terapeutin kanssa. Asiantunteva terapeutti tunnistaa ne tilanteet, joissa hän ei voi auttaa asiakasta, ja tällaisessa tapauksessa ohjaa asiakkaan eteenpäin.